Kela ja Louhe Oy yhteistyöhön

Kansaneläkelaitoksella on merkittävä rooli sosiaaliturvan toimeenpanijana Suomessa. Kela hoitaa Suomessa asuvien ja monien ulkomailla asuvien suomalaisten perusturvaa eri elämäntilanteissa. Kelan vastuulla on tuottaa sosiaali- ja terveydenhuollon digitaalisia Kanta-palveluita, joiden käyttäjiä ovat kansalaiset, apteekit, terveydenhuolto ja sosiaalihuolto. Kela on eduskunnan valvonnassa oleva itsenäinen julkisoikeudellinen laitos, jonka toiminta perustuu lakiin Kansaneläkelaitoksesta. Kela on valmiuslain ja eräiden muiden Kelaa koskevien säädösten mukaan velvollinen tuottamaan palveluita kaikissa turvallisuustilanteissa, myös poikkeusoloissa. Kelan vuonna 2022 päivitetty strategia sisältää kolme toisiinsa limittyvää tavoitetta: Asiakaskokemus perustuu luottamukseen, Vaikuttavuutta tiedolla ja Turvaa arkeen. Strategian mukaisesti Kela huolehtii siitä, että Kelan palvelut toimivat turvallisesti kaikissa tilanteissa jokaisena päivänä.

Kelan turvallisuusjohtaja Matti Koskinen kertoo, että yhteistyö Louheen kanssa alkoi kiinnostuksesta uuteen ja innovatiiviseen teknologiaan.

– Turva-alan aallonharjalla pysyäkseen pitää poimia markkinoilta niitä työkaluja, joilla turvallisuutta voidaan entistä paremmin kehittää. Yhteistyö on sujunut alusta alkaen mutkattomasti ja tavoitteellisesti, Koskinen taustoittaa.

Yhteistyön myötä olemme saaneet paremman käsityksen datan hyödyntämisen mahdollisuuksista.

Silmiä avaavaa Koskisen mukaan on ollut, että Louhe-analyysimenetelmä luo meille herätteitä tapahtumista, joita ihminen ei kykene tunnistamaan kymmenien tuhansien kulunvalvontatapahtumien joukosta. Varsinkin reaaliaikavalvonnassa löytyy merkittäviä potentiaalisia hyötyjä, joiden avulla voidaan nopeasti selvittää ”miksi näin on tapahtunut” tai ”mikä on ollut tapahtumien kulku”.

– Eri datalähteiden yhdistämisellä voidaan tehdä asioita, joita muuten ei tehtäisi yhtä tehokkaasti. Näitä ovat muun muassa miten ja mihin aikaan tiloja käytetään, poikkeavien kulkutapahtumien poimiminen tai ohjeistuksien kehittäminen, ajansäästöä unohtamatta, Koskinen mainitsee.

Uusia oivalluksia datasta

– Louheen kanssa tehty yhteistyö on saanut aikaan positiivisia ahaa-elämyksiä Kelalla, kun tilojen käytöstä on pystytty löytämään ilmiöitä, Koskinen kuvailee.

Tämän tyyppisillä ratkaisuilla me saamme näkyvyyttä asioihin, joita emme ole aikaisemmin välttämättä nähneet.

Yhtenä esimerkkinä hän kertoo, kuinka tilojen käyttäjien tiloissa liikkumista voidaan sujuvoittaa esimerkiksi poistamalla turhaan kulunvalvottuja ovia.

– Ohjeistuksen kehittämisen tarpeen voi tunnistaa siitä, että tilojen käyttäjät pyrkivät liikkumaan ovista, joihin heillä ei ole kulkuoikeutta. Tilan käyttö on voinut muuttua, eli tarvitaan ajantasaisempaa viestintää ja opastusta muutoksista. Tätä tarvetta ei ehkä huomata ilman datapohjaista tarkastelua. Vastaavia käytännön tilanteita voi tulla esille, kun Louheen tuottamaa analyysia hyödynnetään, Koskinen summaa.

Yhteistyötä halki organisaatiorajojen

– Louhe-teknologian pilotointi on käynnistänyt Kelalla keskustelua laajemminkin. Pystymme rohkeammin ajattelemaan mitä kaikkia hyötyjä datasta voidaan saada yksikkörajat ylittävästi.

Turvallisuuden ja muiden yksiköiden yhteistyö voi tuoda kustannussäästöjä tai merkittäviä toiminnallisia parannuksia.

Esimerkiksi reaaliaikavalvonnan tehtäviä voitaisiin hoitaa Kelan 24/7-periaatteella toimivissa toiminnoissa.

Mahdollisia hyötyjä datan käytettävyydelle tunnistetaan tilanteiden ennakoinnissa myös kiinteistöpuolella, kuten kiinteistöpalveluiden optimoinnissa, puhtaanapitopalveluissa tai tilojen käytön suunnittelussa.

– Paljon positiivisia kysymysmerkkejä on ilmassa ja pohdimmekin, pystyisimmekö turvallisuuden dataa hyödyntämällä tuottamaan esimerkiksi ravintolapalveluille tarkempaa tietoa tarvittavien lounasannosten määrästä eri ajankohtina. Myös muita mielenkiintoisia havaintoja on jo tunnistettu, Koskinen toteaa.

Kehitystä askel askeleelta henkilöstö huomioiden

Koskisen mukaan tekoälyn kanssa on hyvä edetä pienin askelin, jotta käyttötapauksia voidaan analysoida ja tarkastella myös henkilöstön näkökulmasta. Esimerkiksikameravalvonnan osalta on joskus esiintynyt huolta siitä, käytetäänkö kameravalvontaa työntekijöiden aiheettomaan valvontaan.

Henkilökunnan kanssa käydään avoimesti keskustelua, mihin tätä uutta teknologiaa sovelletaan ja kenellä tieto on käytettävissä, Koskinen taustoittaa.

Koskisen mukaan on tärkeää, että turvallisuus kehittyy ja se edellyttää aktiivista vuoropuhelua tilojen käyttäjien ja hallinnoijien välillä.

KELAn ja Louheen yhteistyö etenee toistaiseksi turvallisuuden kärki edellä ja palvelun käyttöönoton jälkeen päästään arvioimaan Kelan osalta muita mahdollisuuksia. Uusia kehitysideoita odotetaan tulevan molemmin puolin, sekä Kelan sisältä, että Louheen taholta. Myös Louheen luoman yhteisön kautta voi kantautua uusia kehitysajatuksia datan hyödyntämiseen Kelan käyttöön.